Tervanpoltto alkaa tärkeimmästä asiasta, eli poltettavien kantojen hankinnasta, hiekkaisilta avohakkuu aukeilta. Parasta tervaa saadaan pihkapitoisesta männystä. Sen vuoksi polttoon kelpuutetaan vain vanhat männyn kannot, jotka ovat sammalpeitteiset. Harmaantuneet, korkeat kannot eivät sovellu korkealaatuisen tervanpolttoon.

Kannot halotaan nykyään koneilla ja puiden tulee olla tasapaksuisia, jotta palo haudassa tapahtuu tasaisesti. Tervahaudan rakentaminen ja polttaminen on aikaa ja taitoa vaativa prosessi. Kokonaisuudessaan tervanhaudan polttamiseen kuluu noin neljä vuorokautta. Yhdestä kuutiometristä tervaksia saadaan keskimäärin 15 litraa tervaa.

Uunista tai haudasta tuleva terva ei vielä ole käyttökelpoista vaan siinä on mukana muita aineita esim. tervavettä ja etikkaa. Nämä aineet erotetaan tervasta ennen kuin se on valmista käytettäväksi.

Käyttö

Vanha kansa sanoo, että mitä teetkin, tervaa se. Tervaa käytetään monipuolisesti suoja-aineesta raikasteeksi. Esimerkiksi sairaanhoidossa tervaa käytetään neutralisoimaan hajuja laittamalla sitä muutama pisara hengityssuojaan. Hajun poistoon tervaa voi käyttää myös kotona tai mökillä esimerkiksi kemikaalihajujen poistamiseen tai puucee:n hajujen vähentämiseen.

Hankimme tuotteissamme käytetyn hunajan suoraan tarhaajalta, missä hoidetaan mehiläisiä ja tuotetaan hunajaa puhtaan luonnon keskellä. Tuottajallemme on tärkeää mehiläisten hyvinvointi ja niiden asianmukainen hoitaminen.

Käyttö

Hunaja suojaa ja rauhoittaa ihoa. Sen ravinteet imeytyvät helposti ihoon ja hiuksiin. Kansanperinteen mukaan hunaja on luonnon oma antibiootti, sillä on todettu olevan antibakteerisia ja haavoja hoitavia ominaisuuksia.

Kuusenkerkän keräämisaika on keväästä alkukesään, kun kerkät eli kuusen vaaleat vuosikasvut ovat tuoreita. Kerkän kerääminen alkaa maanomistajan luvan kysymisellä, jonka jälkeen lähdetään metsään poimimaan vuosikasvuja. Kuusenkerkät pakastetaan sellaisenaan tai ne keitetään ja haudevesi pakastetaan myöhempää käyttöä varten.

Käyttö

Kansanperinteen mukaan kuusenkerkän on koettu auttavan hengitystievaivoihin, sillä on todettu, että kuusen antioksidanteilla on limaa irrottava ja hengitysteitä avaava vaikutus.

Kuusenoksauutteen valmistusajankohta ei ole vuodenajasta riippuvainen, sillä uutetta valmistetaan kaadettujen kuusien oksista. Oksamateriaalia on paljon ja sen erottaminen hakkeesta onnistuu helposti. Oksan tyvestä jauhetaan puuta, joka uutetaan nesteeksi.

Käyttö

Kuusenoksan tyviuute sisältää samoja vaikuttavia aineita kuin kuusenpihka. Kuusesta saatavat tehoaineet kuten lignaanit tehostavat tutkitusti solujen uudistumista. Kuusenoksan tyviuutetta on yleensä käytetty kosmetiikassa ja ihovoiteissa pieninä määrinä parantamassa säilyvyyttä ja suojaamassa ihoa ulkoisilta ärsytyksiltä. Nyt uutetta käytetään ensimmäistä kertaa suurempina määrinä voiteen hoitavana aineena.

Kuusen pihkan kerääminen ajoittuu kevääseen. Kerääminen aloitetaan maaomistajan luvan kysymisellä. Sopimuskerääjillemme on tärkeää puiden hyvinvointi, he eivät vahingoita puita, vaan keräävät pihkan luonnollisesti muodostuneista puun haavoista (salamaniskut, eläimen raapimat, myrskyjen katkomat oksat). Niissä pihka on pitoisuudeltaan rikkaampaa kuin tehotuotetussa pihkassa.

Pihkansekainen kaarna irrotetaan puusta varovasti talttapäisen puukon avulla. Pihka-kaarnaseoksen annetaan kuivua ilmavassa tilassa, jonka jälkeen se varastoidaan. Tuotantoprosessi alkaa pihkan irrottamisella kaarnasta, jonka jälkeen se puhdistetaan jatkotuotantoa varten. Monille kerääjille työ on mukava harrastus ja tapa päästä liikkumaan ja nauttimaan metsässä olosta.

Käyttö

Tutkimukset ovat todenneet kuusen pihkan lignaanien ja kumaarihappojen ehkäisevät tulehduksia ja edistävät haavojen paranemista. Kansanperinteen mukaan pihkaa on käytetty satojen vuosien ajan haavoihin, palovammoihin sekä tulehtuneisiin ihottumiin. Pihkavoiteella otettiin myös tikut pois ihosta. Voidetta laitettiin laastariin ja laastari tuoreeseen vauriokohtaan. Vuorokauden kuluttua tikku oli noussut kivuttomasti laastariin.

Mehiläisvaha on kasvien hunaja-ainesosista koostuva vaha, jota mehiläiset erittävät ja käyttävät pesäkennojensa rakennusmateriaalina. Mehiläishoitaja kerää hunajakennot sadonkorjuun aikaan pois ja kuorii hunajan päältä vahan pois ja linkoaa hunajan talteen. Tämä ylimääräinen kuorimavaha puhdistetaan ja käytetään mehiläisvahatuotteiden valmistamiseen. Koska mehiläisvaha on hunajantuotannon sivutuote, tulee käyttämämme vaha tarhoilta ympäri suomea tuottajallemme, joka huolehtii vahan puhdistamisesta toimitusta varten.

Käyttö

Luonnollinen ja täysin lisäaineeton mehiläisvaha antaa kosmetiikassa käytettynä hoitavaa koostumusta iholla käytettäviin tuotteisiin. Se suojaa, rauhoittaa ja pehmentää ihoa.

Pikiöljyä valmistetaan männyn tervaskannoista tervanpolton yhteydessä. Öljy saadaan tervasta vesihöyrytislaamalla. Se on aluksi väritöntä veteen liukenematonta nestettä, mutta muuttuu ruskeaksi vähitellen. Korkealaatuisen ja puhtaa pikiöljyn erottaminen tervanpolton yhteydessä on tarkkaa ja vaativaa työtä, jonka vain harvat osaavat.

Käyttö

Pikiöljyssä on tiivistetyssä muodossa männystä saatavat terveyttä tukevat ainesosat. Kansanperinteen mukaan pikiöljyä on käytetty muun muassa yskään ja vilustumiseen, hyönteisten karkottamiseen ja niiden pistoihin sekä tukkoiseen nenään ja nuhaan.

Tervankusi on tervan polton alkuvaiheessa tervaspuista vapautuvaa vettä, johon on sekoittunut pieni määrä tervaa. Tervankusta muodostuu lisää myös tervan seisontavaiheessa, jolloin tervan seassa oleva erilaisia kemiallisia aineita sisältävä raskas vesi painuu säilytysastian pohjalle.

Käyttö

Tervankusta käytetään muun muassa sekoittamalla sitä löylyveteen, jolloin se antaa miellyttävän tuoksun ja hennon mielikuvan savusaunasta. Kansanperinteen mukaan tervankusta on käytetty myös höyryhengityksessä nuhan ja tukkoisen olon lievitykseen.